Kolumni julkaistu Vasen Kaista verkkolehdessä. 

Saavun iltavuoroon lomien jälkeen. Osastolla on uusia kesätyöntekijöitä. Yksikään heistä ei ole valmistunut vielä vaan kaikki ovat nuoria opiskelijoita. Henkäisen syvään. Tiedän, että vastuu tänään on mulla. Vuoron aikana on sairaskohtaus ja kesäsijainen tuntee asiakkaan parhaiten ja joutuu tilanteeseen, jossa hän kokemattomana joutuu ottamaan liikaa vastuuta. Jään ylitöihin, jotta voin käydä tilanteen hänen kanssaan läpi. Haluan, että hän jää alalle, eikä ole kesän jälkeen totaalisen uupunut sosiaalialaan.

Seuraavassa vuorossa on väkivaltatilanne. Yritän töiden ohessa käydä sitä läpi kesäsijaisten kanssa. Yritän motivoida heitä varaamaan aikaa työterveyshoitajalle. Sijaisille ei ole työterveydessä tarjolla kuin lakisääteiset palvelut. Kerron, että meidän työterveyshoitaja on hyvä, sillä on työnohjauksellinen ote, varatkaa hänelle aika ainakin ennen kun työsuhde täällä päättyy ja koulu taas alkaa. Älkää jääkö yksin ajatustenne kanssa. Vaatikaa esihenkilöiltä aikaa käydä läpi kesän tapahtumat.

Esihenkilöt, tarjotkaa tätä mahdollisuutta. Pidetään huolta meidän opiskelijoista, jotta heistä tulee meille työkavereita.

Ystäväni on opiskellut vuoden lähihoitajaksi ja oli kesätöissä vanhuspalveluissa. Hänet on yritetty määrätä muun muassa lääkkeiden jaosta vastaavaksi vastuuhoitajaksi, vaikka hänellä ei ollut tehtävään tarvittavia opintoja, kokemusta eikä lääkkeiden annosteluun tarvittavaa lupaakaan. Onneksi ystäväni tietää osaamisensa rajat ja oikeutensa. Hän ei suostunut näihin tehtäviin. Kuinka moni on suostunut tekemään töitä, mihin osaaminen ei riitä? Toinen ystäväni kertoi, miten päivystyksen tarkkailuissa oli vuorossa neljä hoitajaa, joista vain yhdellä oli lääkehoitoon tarvittava lupa ja hänkin kuukausi sitten valmistunut sairaanhoitaja. Jokainen ymmärtää, että tilanne vaarantaa potilasturvallisuuden ja on hoitajille sietämätön.

Tänä kesänä näitä tarinoita on kuulunut ystäviltä ja mediasta enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Me ammattilaiset kyllä tiedämme, että opiskelijat eivät ole vielä valmiita ja yritämme heitä auttaa ja tukea. Tätä ei ehdi ja jaksa tehdä, jos jokaisessa vuorossa on ainoa kokenut ja joutuu kantamaan suurimman taakan. Tämä väsyttää ammattilaiset. Eivätkä kesätyöntekijät palaa enää töihin, jos kesätöissä on joutunut ottamaan liian suuren vastuun. Työyhteisö kestää, että osa työntekijöistä on uusia ja kokemattomia, mutta ei sitä, että suurin osa työyhteisöä on opiskelijoita ja vastavalmistuneita.

“Ne saa burnoutin ennen todistusta”, sanoi ystäväni tämän kesän kesätyöntekijätilanteesta. En halua niin käyvän. Pidetään huoli, että opiskelijat saavat todistuksen ja että jäävät alalle. Tarvitsemme työkavereita.

Kesäsijaisena toiminut sosiaali- ja terveysalan opiskelija; haluan sanoa sinulle, että se ei ole sinun vikasi, jos olet joutunut ottamaan liikaa vastuuta ja venymään äärimmilleen, jopa sen ylikin. Olet varmasti tehnyt parhaasi. Ei ole sinun asenteesta kiinni, että sinut on heitetty jääkylmään veteen vailla riittävää perehdytystä, ohjeistusta ja tukea. Sosiaali- ja terveysalan työt ovat parhaimmillaan erittäin antoisia, motivoivia ja kaiken kaikkiaan huippuhommia. Vaaditaan yhdessä, että saamme tehdä työmme hyvin.

Älä jätä alaa, sinua tarvitaan. Me tarvitsemme sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia!

Kirjoittaja on vasemmistoliiton kolmas varapuheenjohtaja, lähihoitaja, sosionomi ja sosiaalityön maisteriopiskelija sekä vasemmistoliiton tamperelainen kaupunginvaltuutettu ja Pirkanmaan aluevaltuutettu.