Julkaistu Aamulehdessä 15.5.2019

Tampere on saanut vuosien aikana laskettua asunnottomuutta merkittävästi. Kunnes viime vuoden, kun asunnottomuus monen vuoden laskun jälkeen, lähti nousuun. Vaikka kyse ei ole sadoista ihmisistä on suunta silti huolestuttava ja asian äärelle on pysähdyttävä. Herää kysymys, mitä on tapahtunut toisin, kun pitkään jatkunut asunnottomuuden väheneminen on pysähtynyt. Asunnottomuus on edelleen laskenut nuorten, naisten ja maahanmuuttajien kohdalla, joten asunnottomuus noussut miesten keskuudessa.

Kysyin asiaa virkamiehiltä, sain muutamaan kertaan, vastauksen, että Tampereelle muuttaa seutukunnista ihmisiä vailla asuntoa. Näin on kuitenkin aina tapahtunut, se ei mielestäni selitä tätä suunnanmuutosta. Vaadin lisää selvityksiä.

Viranhaltijat antoivat selitykseksi mm. toimeentulotuen siirtymisen Kelaan, missä vuokranmaksuja ei seurata, kuten sosiaalityössä on seurattu. Tampereella toimeentulotuen siirtyminen Kelaan on tuplannut ennaltaehkäisevän toimeentulotuen vuokrarästien maksun.
Toimeentulotuen siirto Kelaan nosti häätöjen määrää Suomessa 21,7% vuoden 2017 aikana. Voidaan todeta, että tältä osin on ollut toimeentulotuen siirto todella huono ratkaisu.

Herää myös kysymys, onko meillä riittävästi ja monipuolisesti kohtuuhintaisia asuntoja? Tampereella on linjattu, että kaupungin tulee rakentaa 30% kohtuuhintaisia asuntoja. Tämä ei ole toteutunut, mutta viime vuonna oltiin jo lähellä toteutumista. Tarvitaan määrätietoista työtä myös tämän suhteen.

Kaupunki omassa tiedotteessaan aiheesta kirjoittaan, että ihmisten taloudelliset ongelmat ja arjen hallinnan ongelmat näkyvät enenevässä määrin myös asumisen epäonnistumisen taustalla.

Tätä samaa sanoo kaikki asunnottomien kanssa työskentelevät kolleganikin. Erityisesti heidän puheissaan nousee esiin päihdeongelmaiset, joiden kunto ja elämän hallinta on heikentynyt viime vuosien aikana. Osa näkee syyksi huumehoidon uudistuksen, osa kommentoi, ettei mielenterveyshoitoon pääse jos on päihdeongelmaa ja kokonaisuudessaan laadukkaan hoidon hankala saatavuus nähdään syynä heikentyneeseen arjen hallintaan.

Kaikki nämä yhdessä ovat lisänneet asunnottomuutta Tampereella. Tampere on panostanut asumisneuvontaan, mikä on hyvä asia. Se on kuitenkin riittämätöntä jos ihmisellä on hoitamattomana päihde- ja tai mielenterveysongelmia. Ihmisten on päästävä tarvitsemaansa hoitoon. Asunnottomuutta ei saada poistettua vain toivomalla, vaan tekemällä perinpohjainen analyysi, miksi tässä tilanteessa nyt ollaan ja sen pohjalta korjaavat toimenpiteet.